SENSORIMOTORINEN INTEGRAATIO 2. (SMI-2)

Sensorimotorinen toiminta ei pääty aistien vastaanottamiseen tai refleksiivisiin vasteisiin. Hermoston korkeammilla tasoilla sensorinen informaatio yhdistyy kehon hahmotukseen, liikkeen suunnitteluun, motoriseen päätöksentekoon, tarkkaavuuteen ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Siinä missä Sensorimotorinen integraatio 1 -kurssilla keskitytään erityisesti aivorungon refleksitoimintaan, tasapainojärjestelmään ja sensoriseen integraatioon, Sensorimotorinen integraatio 2 vie kokonaisuuden korkeammalle hermoston hierarkiassa. Kurssin keskiössä ovat kortikaalinen sensorimotorinen toiminta, motorinen kontrolli sekä liikkeen suunnittelu, säätely ja oppiminen.

Kurssilla rakennetaan kokonaiskuva siitä, kuinka refleksiivisestä ja automaattisesta liikkeestä edetään kohti tavoitteellista motorista toimintaa. Tarkastelemme, kuinka aivokuori, tyvitumakkeet ja pikkuaivot osallistuvat liikkeen muodostamiseen ja kuinka korkeammat hermoston tasot jatkuvasti säätelevät alempien tasojen toimintaa.

Keskeisenä ajatuksena on ymmärtää, että normaali motorinen toiminta ei tarkoita pelkästään kykyä aktivoida lihaksia. Sujuva liike edellyttää sensorisen informaation tulkintaa, kehon hahmotusta, motorisen ohjelman muodostamista, tarkoituksenmukaista inhibitiota, virheiden tunnistamista ja jatkuvaa adaptaatiota.

Kurssilla käsitellään muun muassa:

Sensorimotorinen toiminta kortikaalisella tasolla

• sensorisen informaation merkitys kortikaaliselle motoriselle toiminnalle

• kehon hahmotus ja kehon sisäisten mallien muodostuminen

• afferentin informaation muuttuminen tarkoituksenmukaiseksi efferentiksi toiminnaksi

• liikkeen suunnittelu, käynnistäminen ja säätely

• sensorisen ja motorisen järjestelmän jatkuva vuorovaikutus

Motorisen toiminnan kehittyminen ja liikkeen hierarkia

• motorisen kontrollin kehittyminen refleksiivisestä toiminnasta kohti tahdonalaista liikettä

• liikkeen hierarkkinen organisointi

• aivorungon, subkortikaalisten rakenteiden ja aivokuoren välinen työnjako

• automaattisen ja tahdonalaisen motorisen toiminnan yhteispeli

• kuinka korkeammat hermoston tasot säätelevät alempia tasoja?

Frontaalikorteksi ja motorinen kontrolli

Frontaalialueilla on keskeinen rooli tavoitteellisen toiminnan muodostamisessa. Kurssilla tarkastellaan muun muassa:

• motorisen toiminnan suunnittelua ja käynnistämistä

• toiminnan inhibitiota

• tarkkaavuuden ja motorisen kontrollin yhteyttä

• motorisen vasteen valintaa ja tarkoituksenmukaista vaihtamista

• frontaalisen kontrollin vaikutusta alempiin motorisiin ja refleksiivisiin järjestelmiin

Kortikaalinen inhibitio ja alempien refleksitasojen säätely

Korkeammat hermoston rakenteet eivät ainoastaan tuota liikettä, vaan myös jatkuvasti rajoittavat ja muokkaavat alempien järjestelmien toimintaa.

Kurssilla tarkastellaan esimerkiksi:

• laskevaa kortikaalista inhibitiota

• jänneheijasteiden säätelyä

• hyperrefleksiaa

• frontal release -merkkejä

• tahattomien ja ylimääräisten liikkeiden syntymekanismeja

• mitä voi tapahtua, kun korkeampien tasojen inhiboiva kontrolli heikkenee?

Tyvitumakkeet ja liikkeen valinta

Tyvitumakkeet ovat keskeinen osa motorisen toiminnan valintaa, käynnistämistä ja tarpeettoman liikkeen estämistä.

Kurssilla perehdytään:

• tyvitumakkeiden keskeisiin rakenteisiin ja ratoihin

• direct-, indirect- ja hyperdirect-reitteihin

• liikkeen fasilitaatioon ja inhibitioon

• automaattisten motoristen ohjelmien säätelyyn

• hyperkineettisten ja hypokineettisten liikehäiriöiden eroihin

Hyperkineettinen ja hypokineettinen motorinen toiminta

Motorisen järjestelmän häiriöt voivat näkyä joko liian vähäisenä tai liiallisena liikkeenä.

Tarkastelemme muun muassa:

• hypokinesiaa ja bradykinesiaa

• rigiditeettiä

• vapinaa

• dystonisia piirteitä

• koreaa ja muita hyperkineettisiä ilmiöitä

• kuinka kliiniset motoriset löydökset voivat antaa tietoa hermoston eri tasojen toiminnasta?

Pyramidaaliset ja ekstrapyramidaaliset järjestelmät

Kurssilla jäsennetään motorisia ratoja toiminnallisena kokonaisuutena:

• kortikospinaalisen järjestelmän tehtävät

• pyramidaalinen motorinen kontrolli

• ekstrapyramidaaliset järjestelmät

• retikulospinaaliset ja vestibulospinaaliset vaikutukset

• tahdonalaisen liikkeen, posturaalisen kontrollin ja automaattisen motorisen toiminnan yhteispeli

Tavoitteena ei ole pelkästään opetella yksittäisiä ratoja, vaan ymmärtää, kuinka motorinen toiminta syntyy useiden rinnakkaisten järjestelmien yhteistyönä.

Pikkuaivot – hermoston virheenkorjausjärjestelmä

Pikkuaivojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on verrata suunniteltua toimintaa toteutuneeseen lopputulokseen.

Kurssilla perehdytään:

• sensorisen ja motorisen virhesignaalin tunnistamiseen

• virheenkorjaukseen

• motoriseen adaptaatioon

• ajoitukseen ja koordinaatioon

• motoriseen oppimiseen

• ennakoivien sisäisten mallien muodostamiseen

Pikkuaivoja ei kuitenkaan tarkastella vain motorisena rakenteena. Niiden hienosäätävä vaikutus ulottuu laajasti myös sensoriseen integraatioon, silmänliikkeisiin, autonomiseen toimintaan, kognitioon ja käyttäytymiseen. Pikkuaivot voidaan nähdä järjestelmänä, joka osallistuu koko hermoston toiminnan tarkkuuden, ajoituksen ja ennustettavuuden optimointiin.

Kävely hermoston toiminnan ikkunana

Kävely on poikkeuksellisen informatiivinen sensorimotorinen tehtävä. Se edellyttää samanaikaisesti:

• rytmistä motorista toimintaa

• posturaalista kontrollia

• vestibulaarista ja proprioseptiivista informaatiota

• kortikaalista ohjausta

• tyvitumakkeiden automaatiota

• pikkuaivojen virheenkorjausta

• jatkuvaa sopeutumista ympäristöön

Kurssilla perehdytään kävelyanalyysiin sensorimotorisen tutkimisen työkaluna. Kävelyn poikkeavuuksia tarkastelemalla voidaan saada arvokasta tietoa hermoston eri tasojen toiminnasta ja niiden välisestä integraatiosta.

Dual task – kun motorinen ja kognitiivinen kuormitus yhdistyvät

Arjessa motorinen toiminta tapahtuu harvoin ilman samanaikaista kognitiivista kuormitusta. Kävelemme samalla kun keskustelemme, havainnoimme ympäristöä ja suunnittelemme seuraavaa toimintaa.

Kurssilla käsitellään:

• dual task -testauksen neurofysiologista perustaa

• motorisen ja kognitiivisen tehtävän välistä interferenssiä

• tarkkaavuuden rajallista kapasiteettia

• kävelyn ja tasapainon muuttumista kognitiivisen kuormituksen aikana

• dual task -harjoittelun käyttöä kuntoutuksessa

Tarkkaavuus ja motorinen suoritus

Se, mihin huomio kohdistetaan, voi muuttaa motorista suoritusta merkittävästi.

Kurssilla tarkastellaan muun muassa:

• sisäisen ja ulkoisen tarkkaavuuden vaikutuksia

• tarkkaavuuden merkitystä motoriselle oppimiselle

• tietoisen kontrollin vaikutusta automatisoituneeseen liikkeeseen

• kuinka harjoittelun ohjeistus voi joko helpottaa tai häiritä motorista suoritusta?

• laser-ohjattu liikkeen oppimisen ja kontrollin harjoittelu

Motorinen mielikuva ja Graded Motor Imagery

Motorinen järjestelmä voidaan aktivoida myös ilman näkyvää liikettä. Kurssilla perehdytään Graded Motor Imagery -ajatteluun sekä motorisen mielikuvan neurofysiologiseen perustaan.

Tarkastelemme:

• lateraalisuuden tunnistamista

• eksplisiittistä motorista mielikuvaa

• peiliterapiaa

• kehon representaation ja motorisen suunnittelun merkitystä

• motorisen mielikuvan käyttöä kuntoutuksen osana

Kortikaalisen toiminnan fasilitaatio

Kurssilla yhdistetään neurofysiologia käytännön kuntoutukseen. Perehdymme erilaisiin tapoihin, joilla sensorimotorista toimintaa voidaan harjoittaa ja hermoston eri verkostoja kuormittaa tarkoituksenmukaisesti.

Käsittelemme muun muassa:

• Laser-ohjattuja liikkeen kontrollin harjoittelu

• Dual task -harjoittelu ja tehtäväorientoitunut harjoittelu

• Motorisen inhibition harjoittelu

• Graded motor imagery: lateralisuuden tunnistus, motorinen mielikuvaharjoittelu, peiliterapia

• Silmänliikkeiden ja sensorisen informaation hyödyntäminen

• Pikkuaivojen toimintaa fasilitoivia harjoitteita

• Virhesignaalia ja adaptaatiota hyödyntävää harjoittelua

• Hermostimulaatio sensorimotorisen kuntoutuksen tukena

Kenelle koulutus sopii?

Koulutus on suunnattu terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille, jotka haluavat syventää ymmärrystään motorisesta kontrollista, liikehäiriöistä, sensorimotorisesta integraatiosta ja hermoston korkeampien tasojen toiminnasta.

Kurssi antaa työkaluja esimerkiksi tilanteisiin, joissa potilaalla esiintyy liikkeen kontrollin vaikeutta, koordinaatio-ongelmia, poikkeavia refleksilöydöksiä, tasapaino- tai kävelyvaikeuksia, dystonisia tai muita liikehäiriöpiirteitä, pitkittyneitä kiputiloja tai neurologisen vamman jälkeen jääneitä sensorimotorisia ongelmia.

Kurssin tavoitteena on tarjota selkeä neurofysiologinen viitekehys sille, kuinka kortikaaliset, subkortikaaliset ja refleksiiviset järjestelmät muodostavat yhtenäisen sensorimotorisen kokonaisuuden.

Koulutuksen jälkeen osallistujalla on syvempi käsitys siitä, kuinka korkeammat hermoston tasot suunnittelevat, valitsevat, inhiboivat, korjaavat ja adaptoivat motorista toimintaa – sekä kuinka näitä mekanismeja voidaan arvioida ja hyödyntää kuntoutuksessa.