SENSORIMOTORINEN INTEGRAATIO 1. (SMI-1)

Sensorimotorinen toiminta rakentuu jatkuvasta vuorovaikutuksesta aistijärjestelmien ja motorisen säätelyn välillä. Jotta liike, tasapaino, posturaalinen kontrolli ja ympäristössä toimiminen onnistuvat tarkoituksenmukaisesti, hermoston täytyy jatkuvasti vastaanottaa, painottaa ja yhdistää vestibulaarista, proprioseptiivista ja visuaalista informaatiota.

Sensorimotorinen integraatio 1 -kurssilla perehdytään sensorimotorisen toiminnan perusteisiin erityisesti aivorungon refleksitoiminnan ja tasapainojärjestelmän näkökulmasta. Kurssilla rakennetaan kokonaiskuva siitä, kuinka aistit kehittyvät, kuinka ne muodostavat toiminnallisen hierarkian ja miten eri sensoriset järjestelmät yhdessä tuottavat vakaan gravitaatioreferenssin, kehon orientaation ja tarkoituksenmukaisen motorisen vasteen.

Keskeisenä teemana on ymmärtää, että tasapaino ei ole yhden aistin tai yhden järjestelmän tuottama toiminto, vaan jatkuva integraatioprosessi, jossa hermosto vertailee ja painottaa eri lähteistä (vestibulaarinen, proprioseptiivinen, somatosensorinen, visuaalinen) tulevaa informaatiota tilanteen mukaan. Toinen tärkeä teema on ymmärtää, että tasapainojärjestelmä ei myöskään vaikuta vain kykyyn pysyä pystyssä, vaan sen avulla aivot rakentavat käsityksen kehon suhteesta painovoimaan ja ympäristöön, joka luo perustan myös korkeammille kortikaalisille toiminnoille: keho-ympäristö hahmotukselle, motoriselle oppimiselle, ympäristössä navigoinnille ja spatiaaliselle muistille.

Kurssilla käsitellään muun muassa:

Sensorimotorisen toiminnan perusteet

• mitä sensorimotorisella integraatiolla tarkoitetaan?

• aistijärjestelmien kehittyminen ja toiminnallinen hierarkia

• sensorisen informaation merkitys refleksitoiminnalle ja liikkeen säätelylle

• aivorungon rooli nopeassa ja automaattisessa sensorimotorisessa kontrollissa

Graviseptio ja gravitaatioreferenssi

• kuinka hermosto tunnistaa painovoiman suunnan?

• vestibulaarisen, proprioseptiivisen ja visuaalisen informaation roolit graviseptiossa

• kehon orientaatio suhteessa pystysuuntaan ja ympäristöön

• gravitaatioreferenssin merkitys liikkeelle, asennolle ja tasapainolle

Kolmen keskeisen aistijärjestelmän yhteispeli

• vestibulaarinen järjestelmä

• proprioseptiivinen järjestelmä

• visuaalinen järjestelmä

• kuinka näiden järjestelmien tuottamaa informaatiota yhdistetään?

• mitä tapahtuu, kun yksi järjestelmä tuottaa puutteellista tai epäluotettavaa informaatiota?

Sensorinen painotus, kompensaatio ja substituutio

• sensorinen reweighting eli aistitiedon painottaminen tilanteen mukaan

• kompensaatiomekanismit sensorisen järjestelmän häiriössä

• substituutio: kuinka toinen aistijärjestelmä voi osittain korvata heikentyneen järjestelmän toimintaa?

• miksi kompensaatio ei aina tarkoita normaalia sensorimotorista toimintaa?

Vestibulaarijärjestelmä

• vestibulaarijärjestelmän kehittyminen

• sisäkorvan vestibulaarielinten rakenne ja toiminta

• kaarikäytävien sekä otoliittielinten tehtävät

• vestibulaarisen informaation kulku keskushermostoon ja multimodaalinen integraatio

• vestibulaarisen järjestelmän yhteydet silmänliikkeisiin, lihastonukseen, posturaaliseen kontrolliin ja tilan hahmottamiseen

Proprioseptiivinen järjestelmä

• lihassukkulat, jänne-elimet ja nivelten sensorinen informaatio

• proprioseptiikan merkitys kehon asennon ja liikkeen hahmottamisessa

• proprioseptiivisen informaation vaikutus lihastonukseen ja motoriseen kontrolliin

• niskan ja muun aksiaalisen proprioseptiikan erityinen rooli kehon orientaatiossa

Aivorunkotason refleksitoiminta

Kurssilla perehdytään keskeisiin refleksijärjestelmiin, joiden avulla hermosto vakauttaa katsetta, päätä ja kehoa liikkeen aikana:

• VOR – vestibulo-okulaarinen refleksi

• COR – cervico-okulaarinen refleksi

• VSR – vestibulospinaalinen refleksitoiminta

• CCR – cervicocollic-refleksi

• OKR – optokineettinen refleksi

Refleksien rakennetta ja toimintaa tarkastellaan neurofysiologian lisäksi käytännön kliinisen testauksen kautta. Tavoitteena on ymmärtää, mitä eri testit kertovat sensorimotorisesta integraatiosta ja kuinka löydökset voidaan suhteuttaa potilaan oireisiin ja toimintakykyyn.

Tasapainojärjestelmä osana koko motorisen järjestelmän toimintaa

Tasapainojärjestelmän tehtävä ei rajoitu siihen, pysyykö ihminen pystyssä. Sen tuottama informaatio vaikuttaa laajasti muun muassa:

• posturaaliseen kontrolliin

• lihastonuksen säätelyyn

• liikkeen ajoitukseen ja tarkkuuteen

• pään, silmien ja vartalon yhteistoimintaan

• kehon ja ympäristön välisen suhteen hahmottamiseen

• tilalliseen orientaatioon

• silmien stabilointiin liikkeen aikana

Kun sensorimotorinen integraatio häiriintyy, seurauksena voi esiintyä esimerkiksi tasapainovaikeuksia, huimausta, epävakauden tunnetta, liikkeen kontrollin häiriöitä, visuaalista herkkyyttä, vaikeutta sopeutua ympäristön ja kognitiivisia ongelmia.

Tasapainojärjestelmän tutkiminen ja kuntoutus

Kurssilla yhdistetään neurofysiologia käytännön tutkimiseen ja kuntoutukseen. Perehdymme siihen, kuinka sensorimotorisen järjestelmän eri osia voidaan arvioida kliinisesti ja kuinka löydösten perusteella voidaan suunnitella tarkoituksenmukaista harjoittelua.

Kuntoutuksessa tarkastellaan muun muassa:

• vestibulaarisen adaptaation periaatteita

• habituointia

• sensorisen painotuksen harjoittamista

• visuaalisen, proprioseptiivisen ja vestibulaarisen järjestelmän yhteistoiminnan kehittämistä

• katseen stabilointia

• posturaalisen kontrollin ja tasapainon harjoittamista

Kenelle koulutus sopii?

Koulutus on suunnattu terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille, jotka haluavat syventää ymmärrystään tasapainosta, huimauksesta, sensorimotorisesta kontrollista ja hermoston refleksitoiminnasta.

Kurssi antaa erityisesti työkaluja tilanteisiin, joissa potilaalla esiintyy esimerkiksi tasapainovaikeuksia, huimausta, liikkeen epävarmuutta, dystonian kaltaisia liikehäiriöitä, silmien ja pään liikkeisiin liittyviä oireita, niska/selkäkipuja tai muita sensorimotoriseen integraatioon liittyviä ongelmia. Taustalla voi olla niskan retkahdusvammoja, aivotärähdyksiä/aivovammoja, vestibulopatiaa ynnä muuta.

Kurssin tavoitteena on tarjota selkeä neurofysiologinen viitekehys, jonka avulla voidaan ymmärtää, kuinka aistit, refleksit ja motorinen kontrolli muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.

Koulutuksen jälkeen osallistujalla on syvempi käsitys siitä, kuinka vestibulaarinen, proprioseptiivinen ja visuaalinen järjestelmä yhdessä rakentavat tasapainon ja liikkeen perustan, kuinka tätä kokonaisuutta voidaan kliinisesti tutkia ja kuinka sensorimotorista toimintaa voidaan kuntouttaa.